Lama tuli, mutta siitä selvittiin.
Matti Lipsanen kertoo: ”1980-luvun lopulla firmalla oli suuret suunnitelmat, parhaimmillaan jopa aloitusta vaille valmiina n. 35 miljoonan markan edestä. Lauri Mikkonen kuitenkin ennusti laman tulevan ja jarrut lyötiin pohjaan. Toimintaa supistettiin, pienimmillään yrityksellä oli vain yksi kerrostalo työn alla.”
Kun ajat näyttivät synkältä Matti Lipsanen loi henkilökunnalle uskoa tulevaan: ”Rakentamisen buumin loputtua olemme pudonneet rakentamisessa ennätykselliseen kuoppaan myös omalla toimialueellamme. Rakentamisen vähenemisen myötä on kilpailu alkavista töistä kiristynyt äärimmilleen. Huolimatta tämän päivän synkistä näkymistä meidän pitää pystyä näkemään pitemmälle tulevaisuuteen ja pystyä sijoittamaan niihin asioihin, jotka hyödyntävät meitä eniten seuraavalla nousukaudella. Lopulta kilpailukyky ratkaisee yrityksen menestymisen niin hyvinä kuin huonoina aikoina.”Kävi kuitenkin niin, että 90-luvun lama koetteli jatkossa kovasti rakennusmarkkinoita ja samalla romahti myös rakentamiseen liittyvien metallirakenteiden kysyntä. Kun samaan aikaan jouduttiin kärsimään myös asiakkaiden aiheuttamia luottotappioita, päätettiin luopua metalliliiketoimintaa tuottavasta Lipa-Metallista ja keskityttiin tehokkuuden nostamiseen ja toimialueen laajentamiseen.
”Rakennusliike U. Lipsanen ja Lipa-Betoni selvisivät kohtuullisesti viimeisimmän syvän laman yli. Yrityksemme organisaatiossa tehtiin hyvää työtä laman aikana: uhkat nähtiin ajoissa, suunnitelmallisuus lisääntyi, kustannustietoisuus kasvoi, työskentely rakennustyömailla tehostui ja hankintatoiminta terävöityi. Kaiken kaikkiaan työssä oli nähtävissä tekemisen meininki. Usein kriisitilanne on paras opettaja.” Näin Lipsasen konsernin hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Lauri Mikkonen pohdiskeli alku vuodesta 1998 lamasta selviytymisestä. Matti Lipsanen on myös todennut, että ammattitaitoinen henkilökunta on ollut yrityksen menestyksen avain. Ammattitaitoisella työllä on luotu vakavarainen yritys, jolla on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Myös tietotekniikka oli vakauttanut paikkaansa rakennusalalla. ”Tietokoneavusteisessa suunnittelussa työvälineinä ovat edelleen aivot, paperi ja kynä, mutta nyt mukana on tietokone. CAD-suunnittelun etu manuaaliseen työhön verrattuna on muutosten työstäminen. Käsin piirrettäessä joudutaan korjaamaan kaikki kuvat erikseen, CAD:iä käytettäessä korjataan suunnitelma, minkä jälkeen kone automaattisesti korjaa vastaavat kohdat osapiirustuksissa. Tietokoneet ovat tulleet jäädäkseen. Ennustetaan, että 1990-luvulla CAD-laitteistot ovat yleisesti käytössä. Näin ennakoi Lipsasen perheen tytär, arkkitehti Ulla Hovi vuonna 1988. Me tiedämme nyt, että kehitys on ollut valtavasti nopeampaa kuin rohkeimmatkaan uskalsivat ennustaa aikanaan.
1990-luvun puolivälin jälkeen rakennusala lähti taas kasvuun ja tilanne näytti valoisemmalta. Myös tietotekniikka oli tullut rakennusalalle jäädäkseen. Rakennusliike U. Lipsanen suoritti teknologiaohjelman puitteissa tutkimuksen siitä, kuinka pk-yritys voi hyödyntää nykyisten ohjelmien luomia mahdollisuuksia tietotekniikassa. Vuoteen 1997 mennessä Rakennusliike U. Lipsanen oli siirtynyt jo kolmessa rakennuskohteessaan tietotekniikan hyväksikäyttöön. Siirtyminen liittyi olennaisesti laadun kehittämiseen. Vuoden 1999 aikana ryhdyttiin laatimaan yritykselle teknologiastrategiaa, jota pidettiin satsauksena tulevaisuuteen.
Rakennusliike U. Lipsasen 40-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen Uuno ja Kyllikki Lipsanen perustivat keväällä 1990 säätiön tukemaan rakennusalaan liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Säätiön tarkoitus on jakaa avustuksia lähinnä pieksämäkeläisille rakennusalan opiskelijoille. Säätiö jakaa apurahoja loppututkintoihin ja diplomitöiden loppuun saattamiseen. Molemmat säätiön perustajat lahjoittivat säätiön pääomaksi 100 000 markkaa. Lisäksi juhlavuoden kunniaksi Rakennusliike Lipsanen lahjoitti säätiölle kolme asunto-osaketta. Asuntojen kanssa säätiön pääomaksi muodostui n. 700 000 – 800 000 markkaa. Nykyään säätiö jakaa harvakseltaan apurahoja merkittäviin rakennusalan tutkimushankkeisiin.
Rakennusliike U. Lipsanen sai myös valtakunnallista arvostusta, kun heille luovutettiin maakunnallinen yrittäjäpalkinto Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenissa 6.11.1998. Maakunnallista yrittäjäpalkintoa on jaettu jo 60-luvulta lähtien menestyville yrityksille. Palkinnon ottivat vastaan toimitusjohtaja Matti Lipsanen ja Anita Lipsanen sekä Uuno Lipsanen Kyllikki vaimonsa kanssa.
Näihin hienoihin tunnelmiin on hyvä lopettaa 1990-luku rakennusliikkeen historiassa. 2000-luvun alku tuokin tullessaan ikäviä uutisia, kun Matti saa juhannusyönä puhelinsoiton: ”Lipa-betonin halli on tulessa.”
Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle
#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v