Jyväskylän helluntaiseurakunta on toiminut Jyväskylän keskustassa Lyseonkadulla 1930-luvulta lähtien. Vuonna 2012 seurakunnassa havahduttiin toimitilojen tulleen teknisen elinkaarensa päähän. Historian aikana seurakuntarakennukseen oli toteutettu pienimuotoisia remontteja, mutta nyt edessä häämötti laaja peruskorjaus tai uuden rakentaminen.
”Nykyinen seurakuntarakennuksemme sijaitsee erinomaisella paikalla, mutta se on monessa eri tasossa eikä tilat enää vastanneet toimintaa. Oheistilat, toimistot ja kerhotilat eivät täyttäneet tarkoitustaan. Myös talotekniikka on saavuttanut käyttöikänsä päätepisteen”, luettelee Jyväskylän helluntaiseurakunnan projektipäällikkö Anssi Maaranen.
Tutkittiin eri vaihtoehtoja: korjataanko nykyistä vai katsotaanko muualta sopivia tiloja? Pohdittiin myös laajentamista.
”Jyväskylän kaupunki käynnisti kaavoituksen korttelissamme ja osoitti kiinnostuksensa ostaa seurakuntakiinteistömme tarjoten samalla meille kolme tonttivaihtoehtoa uuden kirkon paikaksi”, Maaranen muistelee.
”Suoritimme kyselyn seurakuntalaisille. Mieluisammaksi osoittautui tontti Okkerinkadulta, lähellä Hippoksen aluetta, jonne on suunnitteilla Pohjoismaiden monipuolisin sisäliikuntakeskushanke Hippos2020.”
”Tontti on hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pääsimme käynnistämään hankettamme ilman kaavamuutoksia. Tontilla oli myös käyttämätöntä rakennusoikeutta”, Anssi Maaranen kertoo.
Lähtökohtana monikäyttöisyys
”Toimintamme on aika moninaista. Järjestämme puhe- ja musiikkitilaisuuksia sekä kerhotoimintaa eri-ikäisille ryhmille sekä eri kansalaisuuksille. Tilojen käyttöaste on korkea työajan ulkopuolella”, kertoo projektipäällikkö Maaranen.
”Helluntaiseurakunnan toimitalorakentamista eivät rajoita kirkkoarkkitehtuuriperinteet. Lähtökohtanamme oli monikäyttöisyys. Halusimme, että uuden seurakuntatalomme tilat soveltuisivat moneen erilaiseen käyttöön ja pitkällä aikajänteellä. Toiveena oli hyvät kerhotilat sekä nykyaikaisilla audiovisuaalisilla järjestelmillä varustettu kokoontumistila, jossa on hyvä akustiikka”, Maaranen tähdentää ja mainitsee, että pohjaksi uusien tilojen suunnittelulle noin kahdentuhannen jäsenen seurakunnassa tehtiin tarveselvitys.
Seurakunnassa käynnistettiin hankesuunnittelu ja varainkeruu vuonna 2014 ja varsinainen rakennussuunnittelu alkoi syksyllä 2016. Hanketta lähdettiin viemään eteenpäin Inmeco Oy Rakennuskonsulttien projektipäällikkö Sari Pekkarisen johdolla. Uudelta seurakuntatalolta edellytettiin monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden lisäksi avoimuutta,
näkyvyyttä, esteettömyyttä sekä kustannustehokkuutta.
Maaranen haluaa korostaa toiminnassa erityisesti yhteisöllisyyden merkitystä.
Suunnitelmista toteutukseen
Uusi rakennus alkoi hahmottua arkkitehdin ruudulla 3d-mallinnuksen avulla. ”Monikäyttöinen, materiaaleiltaan ja väreiltään ajaton”, luettelee kriteereitä pääsuunnittelijana toimiva Arkkitehtitoimisto Arkitupa Oy:n Marko Kulju. ”Halusimme sulkea pois kaikki tämän päivän trendijutut.”
”Jo hankesuunnitelmassamme oli esillä ensimmäisiä luonnoksia rakennuksesta, joita kävimme läpi kaupungin kaavaosaston kanssa.”
”Emme pyrkineet kirkkorakennuksen näköiseen ratkaisuun. Uusi talo muistuttaisi pikemminkin kongressikeskusta tai kulttuuritaloa”, Kulju kuvailee. Hän kertoo seurakunnan edustajien käyneen hakemassa ideoita mm. Oslon helluntaiseurakunnassa sekä Logomossa Turussa ja Hämeenlinnan Verkatehtaassa.
”Suunnitelmat syntyivät yllättävän kivuttomasti”, tunnustaa Marko Kulju.
”On helpottavaa kuulla ihmisten sanovan olevansa tyytyväisiä suunnitelmaan.”
Rakentaminen aikataulussa
Rakennuslupapäätös reilun seitsemän miljoonan euron hankkeelle saatiin
huhtikuun 2018 lopussa. Maanrakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa ja varsinaiset rakennustyöt syksyllä pääurakoitsijaksi valitun Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n vetämänä.
Okkerinkadulle nousee näyttävä, kerrosalaltaan 2 210 neliömetriä käsittävä, esteettömyyskriteerit täyttävä rakennus, joka koostuu noin 650 ihmiselle mitoitetusta pääsalista, 300 hengen monitoimisalista, avarista aulatiloista, ruokasalista sekä toimisto- ja pienryhmätiloista. Tilavuutta kokonaisuudella on 14 800 kuutiometriä.
Rakennuksen julkisivu syntyi betonielementeistä, joka saa keväällä 2019 valkoisen kolmikerrosrappauksen. Pääsalin katoksi elementtiasennusten yhteydessä nostettiin puurakenteiset elementit, joissa oli vesikate valmiina, mikä nopeutti rakentamista ja vähensi sääsuojan tarvetta.
”Jo suunnitteluvaiheessa tiesimme elementtien saatavuuden haasteelliseksi. Kilpailutimme betonielementit ennen suunnitteluvaiheen päättymistä ja urakkalaskennan alkamista. Näin varmistettiin elementtien toimitukset silloin kun niitä tarvittiin”, projektipäällikkö Anssi Maaranen kertoo.
Toimisto-osan katto, välipohjat sekä salin nouseva katsomo tehtiin ontelolaatoista. Salin lattiaksi tulee hiottu betonilattia. Rakennuksen ilmanvaihto hoidetaan viidellä koneella.
”Olemme pääasiassa aikataulussa”, Inmeco Oy Rakennuskonsulttien projektipäällikkö Sari Pekkarisen toteaa. ”Rakennushankkeissa tulee aina pieniä viiveitä suuntaa tai toiseen, mutta ne eivät useinkaan vaikuta
loppuaikatauluun”, Pekkarinen lausuu ja kertoo, että joitain muutoksia on jouduttu tekemään työvaiheiden järjestyksen.